tiistai 31. joulukuuta 2013

Nähtyjä ja pyyntö urhoille

Kaikki kotikuntani ja Espoonkin urhot varmasti mun blogia lukee eli ei, mutta silti. Jos ja kun käytätte hiihtäessä tai juostessa tai salilla rautaa siirtäessä kompressiotrikoita tai mitä tahansa trikoita niin olisiko mahdollista, että laittaisitte shortsit siihen vielä ylle? En ala perustelemaan syytä miksi.
Paitsi joo: Minusta tuntuu kuin olisin alasti, jos ei olisi shortseja ja kun olen pari kertaa juossut ilman shortseja se oli aika kamalaa kun tuntui alastomalta olo. Miesihmiset ovat erilaisia vartaloiltaan kuin naiset, mutta silti sitä erilaisuutta ei tarttisi esitellä koko maailmalle.
Tjoh, juomatauko päättyi, takaisin pakertamaan. Takana hyvät penkkaamiset ja kyykkäilyt. Varsinaisena sessiona edessä siintää fight gone bad JA ½ filthy fifty.

maanantai 30. joulukuuta 2013

Tättärää, tittidii

Alkoi iltasella suomeksi sanottuna v!tuttamaan niin paljon ihmisten idioottimaisuus, että oli pakko päästä ensin juoksemaan päämääränä kotikylän uimahalli ja siellä kauhottava täysiä päästä päähän kuin jokin vajaaälyinen turbiini yli tunti. Huh mitä helpotusta, savu päästä katosi ja tilalle tuli takaisin autuas typerä hymy. Juoksin takaisin kotiin ja sain täällä vielä ruokaa. Tuplasti typerä hymy on taas totta.

Olen joulusta tähän päivään eli viikon aikana aikana uinut 6 kilometriä(kahtena uimiskertana)  ja juossut yli 100. Jaa miksi? Siksi, kun olen voinut, on huvittanut ja juokseminen on rakkaus. Vuoden viimeiselle päivälle on äijäin kanssa tiedossa painonnostokarkelot hallilla ja varmasti joku raju ja pitkä cf-reeni myös. Mutta suunnittelu on toisten juttu, sen näkee vasta huomenna mitä tapahtuu ellei ruskeista katoa näkö.

Rumin cf-liike

On valittu, valitsijana minä.
Tättädää:

Butterfly pull-up. Perusteena se, että se on aivan törkeän rumaa ketkutusta. Toki on mun tekemiä kippileukojakin kitisty tuolla jossain, mutta kippileuoissa on silti enempi tyyliä eikä ne näytä yhtä sähköiskun saaneen touhuamisilta.
Mutta todellisuudessa toisen tekemänä ko. muuvi ei näytä lainkaan rumalta. Jostain syystä mun päässä se on sitä vain noilla videopätkillä.

Tuujuubin reenivideot on myös ahterista, koska aina monen minuutin mittaiset diibadaabat ennen äksöniä. Ketään ei kiinnosta.

torstai 26. joulukuuta 2013

Puolisoni kulunut vuosi

Meillä asuvalla naisella on ollut kohtalaisen raisu vuosi. Ensin maaliskuussa syntyi toinen lapsemme. Alkukesällä vaimo sairastui isosti ja joutui olemaan sairaalassa kauan, muistaakseni pari kuukautta, eikä selviämisestäkään ollut takeita pitkään. Selvisi hän, parasta se.
Kotiuduttuaan alkoi hidas toipuminen ja kuntoutuminen, koska lihasvoima oli kadonnut olemattomiin sairastaessa. Eikä hän silloinkaan ollut vielä täysin terve, jotta olisi voinut aloittaa elämisen täysillä.
Koko elämän mittainen aktiivinen liikkumismeininki on tuonut hänellekin rautaisen peruskunnon, joka osaltaan auttoi ensin taistelussa vakavan taudin kanssa, sitten vielä kuntoutumisessakin. Silti lukuisia kyyneleitä ja hampaiden kiristymisiä on ollut monta jälkeistä aikaa, mutta eniten silti palkitsevaa. Muistan kuinka iloinen vaimo oli, kun hän kävi juoksemassa ensimmäisen hölkkälenkin, olikohan se syys- tai lokakuussa. Lyhyt, mutta se oli silti suuri ja tärkeä lenkki.



Nyt joulukuussa on jo sitten tuollaista, kuten vaimon Movescount-tilin väriviivat jotain kertoo. Eilen rouva kävi yli parin tunnin hölkötilenkillä pistellen lähes yhtä lujaa vauhtia mitä minä ja niin edelleen eikä tunnu missään. Nainen käy päivittäin joko lasten kanssa pitkillä kävelyretkillä, juoksemassa tai jotain muuta mukavaa. Aina pystyy järjestämään aikaa eikä lapset ole mikään este millekään. Siksikin on kivaa olla naimisissa ihmisen kanssa, joka ymmärtää miten hyvän fiiliksen liikunnasta ja urheilusta saa.
Olemmekin saaneet lomitettua tenavat omiin reenailuihin joko mukaan tai niin, että toinen on kotona tai jossain lasten kanssa, että toinen pääsee touhuamaan ilman funtsimista tulisiko kyräilyä tai jotain muuta omituista kismaa. Parhaimpia ovat ne hetket, kun koko jengi pääsee riekkumaan samaan paikkaan. Luonnossa liikkuminen ei suuria vaadi ja kun tenavat ottaa pienestä mukaan, ei heistä aivan tärviöityneitä voi tulla. Lisäksi lapsen luontainen tarve on liikkua ja vielä kerran liikkua ja tutkia maailmaa. Sitä ei pidä tukahduttaa vain siksi, kun se lapsi on mukamas niin pieni ettei jaksa paitsi istua rattaissa yms. Lempipaikkojamme yhteisriehumiseen on vastikään löytämämme Liikuntamylly Helsingissä ja tietty Hoplopit sun muut touhulat. Kotipiha ja kotimetsä tarjoaa monta mahdollisuutta mukavalle yhdessäololle, unohtamatta uimahallia.

Häkellyttävän komea ja ihanaakin ihanampi joulupukki(hou, hou, hou!) toi naiselle sykemittarin, jolla rouva näkee tallatut kilometrit ja muuta hauskaa dataa ilman kehnoa vanhempaa sykemittaria, joka viime tiedon mukaan pykii jatkuvasti, vaikka ei ole käytössä kovin kauaa ollut. Tuo toimii. Mulla on Suunto Ambit2 Sapphire. Suuntoampitti on hyvä, parempi, paras.
Meillä on vaimon kanssa melkoisen eri intressit sporttailun suhteen, esimerkiksi häntä ei voisi vähempää kiinnostaa painojen nostelu tai hauberin kasvaminen omalla kohdallaan, mutta kiinnostukset kohtaa silti monessa. Lisäksi ollaan kumpikin kiinnostuneita toisen tekemisistä ja onnistumisista.

Tykkään aina seurata ihmisten kehitystä ja onnistumisia eri asioissa ja siitä tulee iloinen olo itsellekin. Sattuneista syistä vaimoni kaikkea toipumista/kuntoon tulemista on ollut tämän loppuvuoden hieno seurata aitiopaikalta. On ollut hienoa saada olla mukana tässäkin matkanteossa.

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Back on track

Taas touhussa eli vähän kuin elossa. Viilistila normaali, kuten arvelinkin viikon elbailun riittävän. Roppaa kannattaa aina kuunnella, levätä kun pitää eikä puskea eteenpäin, kun se ei hyödytä mitään.

Viikon lepääminen tuotti maanantaille pari peebeetä rautoja siirrellessä: Deadlift(maastaveto) 220 kg ja front squat(etukyykky) 165 kg. Kyykyssä kokeilin myös 175 painoja, mutta ash ja takareisi meni lukkoon, kun olisi pitänyt nousta ja pudotin maahan ja lähdin juoksemaan. Mave on kyllä ehdoton maksimi tällä kiinnostuksella ja fysiikalla. En tahdo käyttää mitään nostoremmejä tai mitä ihme veivinkejä edes onkaan olemassa, kun tekniikka on kunnossa ja pysyy kasassa ilmankin, mutta isommille luvuille mentäessä ei varmasti näin olisi mun tapauksessa.


25.12.2013
Kelly, 5 kierrosta
400 m juoksu
30 box jumps
30 wall balls 9 kg

 Yht. 2 km juoksua, 150 boksia, 150 seinäpalloa. Aika 19:40

Ja sekin pb! Olosuhdevastusta toi holotna tuuli ja tihkusade eikä märkä painopallokaan ole kaikkein ihanin osoitella korkeuksiin eli puuta vasten jossa mulla on täppä virallisen korkeuden kohdalla. Keväällä voisin asentaa vanerinpalan puuhun jollakin virityksellä kiinni, olisi helpompi kohdistaa pallo oikeaan pisteeseen.

Hyvä näin kaikki, mutta nyt pitää alkaa taas syömään. Jouluruokaöveriä ei ole tullut, koska jouluruokaa taloudessamme edusti ainoastaan porkkanalaatikko. Niin ja piparit. :-]

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Ylikunnossa kaiken ikää ja yllätysjoululahjasade

Ei koko ikää! Nyt on vain ylirasitusveivinki meininkinä. Huomaan sen aina(pari kertaa aiemmin ollut) siitä, että olo on kuin kipeäksi tulossa, mutta kroppa antaa silti eri signaalia kuin ennen flunssaa. Ei jaksa, vaikka painaa täysillä. Syke kiljoonassa, vaikka leposyke terveenä/normaalitilassa 34-40. Olotila oli loppuviikon hieman äkeä(=miespms!) ja levoton, kärsimätönkin, uni ei pysynyt kunnolla. Tämän kaiken syy-yhteyden oivalsin viikonloppuna ja siitä asti olen pitäytynyt vain koirien kuljettamisessa kävelyvauhtia. Ei uimahallia, paitsi lapsia uittamassa kuten huomenna aamulla taas ja yleistä hymmäilyä. Ihan hyvä olo nyt. Sykekin alkaa olla normaalissa. Huominen vielä olemattomuutta(tai siis ilman reeniä). Perjantaina täytyy käydä heittämässä kevyt lenkki ja kuulostella tuntemuksia. Joskus muutama vuosi sitten viimeksi vastaavassa tilanteessa otin iisimmin muutaman päivän, sitten taas pikkuhiljaa liikkeelle, vähän kuin flunssan jälkeen pieniä paloja kerrallaan.

Tällä viikolla olen kuitenkin käynyt pari kertaa lapsia(kaverin hallilla käy 20-30 vee pikkuisia plus tietty Aikuisempiakin, mutta :D) ohjailemassa ja vahtimassa etteivät mämmäile tekniikoissa. Kivoja kaikki. Tänään salilla glögii, mehuu ja pipperii reenailujen jälkeen. Oli hauska himmastella muutoin vaan kulunutta vuotta muistellen. Paljon kehitystä monella eli kaikilla! On ollut ilo saada seurata sivusta täysin aloittelijoidenkin onnistumisen riemua ja iloa monesta asiasta, kuten peruskunnon kohenemisesta. A pitää autokorjaamohallinsa kiinni loppuviikon ja ensi viikon, joten tänään oli hyvä kekkeröidä keksien kera.
 
Sain kolmelta "valmennettavalta", Jonilta, Anulta ja Hannalta tänään joululahjan: Hienon Rogue t-paidan ja hyppynarun. 
Semiyhteistyökumppani, kollega ja pitkäaikainen kaveri eli lyhyesti A lahjoi minua mobbailuvälineillä. Khuul! Nyt voin yhtä aikaa nitkuttaa pärslihoja kuin pohkeitakin kahdella rullallani ja pallo hartioihin. Auuuh! :D

Avasin tietty jo salilla, vaikka oli paketoitu kauniisti. En osannut odottaa mitään kun olisi edes tarvinnut, koska kaikki eniten vain siksi, ettei ihmeiset kolhisi itseään. Olen kuitenkin enempi kuin kiitoksekas mitä sain, kivoja ja käyttöön päätyy välittömästi. Kiitti, kiitti! :-] 

torstai 12. joulukuuta 2013

Aamupalalla uimahallissa

6.00 aukesi ovet. 6.02 suihkuun. 6.05 uimahousut jalassa radan päähän, lasit silmille. 6.06 molskis altaaseen morjens.
Seuraavan kerran nousin altaasta 7.14 kun muu perhe tuli uimaan myös. Saaliiksi jäi kahta rataväliä vaille 3000 m, mutta ei se haittaa. Lastenaltaaseen mula mula hei, jossa lapsia on hyvä uittaa, tyypit pitävät asiasta ehkä eniten maailmassa. Lopuksi uitin epanoita vielä yksin, kun rouva kävi simmaamassa itsekseen. Sitten olikin taas vaihteeksi julmettu nälkä, kuten aina. Ruisleipäkuvioita tyttärien kanssa pukuhuoneessa, hyvää oli. Kotona kunnon aamupala ja kello oli vasta 8.30 tässä vaiheessa. Aikainen uimari hyvän fiiliksen nappaa.

Säännöllisyys ja rutiinit on monessa asiassa kivaa. Esimerkiksi se, että menen tiistaisin ja torstaisin kello kuus uimahalliin ja runsaan tunnin kuluttua muu jengi meistä tulee myös. Uiminen on hyvää reeniä ojentajille ja se vaan on hyvä homma monelta kannalta katsottuna. Simmatessa aivokapasiteetti täyttyy vedestä jolloin mitään ajatuksia ei ehdi ajatella. Ympäröivä vesi puristaa liiat höyryt ihmisestä muutoinkin, mutta toisaalta se toimii hyvänä herättäjänäkin. Sen takia esimerkiksi sammakoilla tai kaloilla tuskin on stressiä, kun uiskentelevat koko ajan.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Rautaisannos

10.12.2013
Wod itte keksin kun kaikki painot oli varattu, 3 kieppiä
30 double unders by hyppivä naru
20 toes to bar
15 knees to elbows (polvet kyynärpäihin)
40 air squats
2 pistols v&o
30 burpees
10 ring dips
30 (v-)sit ups
20 box jump
15 back extensions

Sehän meni lämmittelystä! :]

Kun painot vapautui, oli tuo "lämmittelykin" ohi ja pääsin lanko-Sampan kanssa niiden kanssa huhkimaan. Oli vähemmän reipas olo käsissä, ei lähdetty suuria sarjoja takomaan. Perushuttua maksimissa 100 kg kiekkoa tangossa selkäkyykkyä ja thrusteria. Penkistä nousi ainakin oma puo kevyesti ja muuta nastaa. Hetken tosiaan harmitti, kun oli pieni skaba aikomuksena ja siksi kuntosalille ajettiinkin, vaikka oltaisi voitu vaikka mun autotallissa, mutta siellä taasen ei ole tilaa kahdelle urholle. Joten siksi sali, mutta kivaa näinkin! On myös aina hauska seurata kreatiini-saliniskajarmojen ilmeitä, kun korstot(me!) vetää aeropikkiä sutjakkaasti keholla eikä rautojen tai härvelien kimpussa. :-]

 
Lämmin tuli! Hyvä tuli.

Melkein kaksi tuntia jumppailtiin kaikkineen. Lisäksi aamuinen juoksukymppi, joten vieläkään ei ehdi ruostua. Kietaisin salilla miltei 2 litraa hunajaurheilujuomaa. Aina pitää juoda, kun ahertaa. Hölmöä jättää nesteyttämättä itseään. Riittävä neste ennen, aikana ja jälkeen helpottaa montaa asiaa kuten suoritusta ja palautumista.

Päivän magneettimediauutinen valtamediassa: Kuulkaa kaikki, oikein Virasto kertoo ettei keinotekoinen makeutusaine ole ollenkaan huono juttu! Uskokoon ken tahtoo. Oli tutkimukset mitä vain, on silti merkillistä rummuttaa kaikenlaisten keinotekoisten huttujen puolesta, kun Aitoakin olisi tarjolla. Vähemmän keinotekoinen on parasta. Olkoon mitä hörhöismiä tahansa aitouden ja puhtauden puolesta puhuminen ja sellaisten kaikkien asioiden suosiminen, täten on hyvä ollut elellä 44 vuotta.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Nastasti juoksemassa huonon omenageelin kera

Hankin eilen [tosi hyvät] talvijuoksulenkkarit, sillä en halua kolhia itseäni enempää liukastelun takia. Olen ehtinyt juoksennella lenkkareilla runsaan vuorokauden aikana yli 20 kilometriä, sillä tein tänään pitkästä aikaa hieman pidemmän lenkin(vakio on 8-10 km) joka tänään oli 19 kooäm. Hyvä sää juoksennella ja ajaa kenkiä sisään(voiko ajaa sisään ulkotiloissa, kysyn vaan), vaikka tänään olisi luultavasti pysynyt pystyssä tavislenkkareilla+suksivoidetta pohjassa-kombolla.

Matkaeväänä mulla oli testimielessä yksi kappale kaverin jostain saamia ja mulle antamia sponsorienergiageelejä. Kietaisin sen omenalle maistuvan törttimen suuhun ja meinasin sylkäistä samantein suusta. Ruoasta(tämä ei ole ruokaa vaan jotain limapuuroa) ei saisi sanoa näin, mutta tuo maistui luultavasti samalta kuin sammakon kutu eli pahalta. Mä niin pidän luomuasioista tässäkin asiassa. Tuli ikävä vaimon eilen tekemiä proteepatukoita, joita hän yhden tarjosi mukaan. Mutta mullahan oli laadukas energia¤%&¤&geeli mukana, en viitsinyt ottaa.

Hyvä lenkki, hyvä sää, hyvä sunnuntai, hyvät kengät, huonoa limaa. Ihan voiton puolella siis.

torstai 5. joulukuuta 2013

Per***a

Iltajuoksulenkillä liukueste/())/=)!¤##+lenkkarien kanssa. Kaatumiseksihan se meni, onneksi vasta lopussa ja nyt koskee käteen, vaikka osaan kaatua kuten kuuluu. Ei satu pahasti, hieman jomottaa, mutta niin, että jurppii ja siten, että herätti ettei juoksemisessa ole mitään järkeä ilman kiinteitä nastoja talvella tai liukkaalla.
Mulla oli viime talvena muutama kenkiin ruuvattava nasta, mutta ne oli ilmeisesti jotain susikappaleita(tai yksinkertaisesti jaskoja), koska ei pitäneet mitään. Esimerkiksi tuolloin raskaana oleva vaimoni kaatui seljälleen vaikka nastoja hänen kengissään oli lukuisia. Kenkien yli heitettävät mummotyyliset liukuesteet ei vaan toimi, jos on aikomus juosta lujaa.
Jos ja kun haluan tietysti juosta talvella pitää taas keksiä millä pysyn pystyssä. Viime talvena nuo liukuesteet piti sijaa, mutta jälkikäteen tajusin miten samperin vaivalloiset ne on ja silti ei hyödytä. Icebugit on näppärän hintaisia eikä ne muutenkaan sovi jalkaan, kun olen joskus koittanut. Pöh. Tarvii varmaan ottaa liekinheitin mukaan lenkille.

maanantai 2. joulukuuta 2013

Efter fest

Meidän kivalla reeniperheellä oli lauantaina pienoiset joulut. Hip tip tap ja rai rai hyvässä seurassa ja aikaisin kotiin, vielä lauantain puolella. Pikkuisilla oli mennyt luultavasti myöhempään tai varhempaan, miten päin se katsotaan. Lauantain iltapäivällä vietimme katsomossa seuraamassa urheilua, mutta se on ihan hiivatin puuduttavaa ja tylsää. Onneksi joku muukin jakoi saman idean ja livahdimme menemään paljon ennen loppua. Soo soo, tuhmat xfitterit. Hyvässä seurassa aika kuluu mukavasti, oli se reenissä tai sitten muuna aikana. Muu ehtoo sujui saunoen, syöden, hunppaillen ja lopuksi pubissa himmaillen.
Are U talkin' to me? 

Parasta on silti aina dagen efter eli aamulla freesinä uppista ja lenkille koirien kanssa.

Tänään alkoi viikko uusi. Vuosi alkaa uhkaavasti(ei se mitään uhkaa) loppua ja ollut hieno vuosi, mutta ei se vielä ole ohi. Monta hyvää suoritusta ehtii vielä tekemään, koska päiviä joulukuusta on jäljellä 29 eli monta. Mut nyt pitää lähteä jumppaamaan, natsvaimo käskee.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Sammakkona luoksesi polskin

Aamu-uinti on kotikylämme uimahallissa oivallisin aika nopeaan uiskenteluun. Kuten tänäänkin. Kello 6 sisään, kello 6.02 suihkuun, kello 6.05 radan päätyyn ja pientä venyttelyä, lasit päähän, sykemittarivyö rintaan, sitten ukko polskimaan.

Aikomuksena oli simmata perusmeininki, joka on 2500 m(100 allasväliä), mutta virtaa riitti hyvin nukutun yön jälkeen, vedin 3000 m(120 allasväliä). Aikaa mänt tunti ja viis min ja uimatyyli vapaa & rinta. Uimisten jälkeen voisin syödä vaikka kuinka paljon, siksi otankin ruokaa mukaan jota käyn uimissetin jälkeen vetämässä ennen saunomista ja venyttelyjä ja pesuja. Uimisen aikana muutama tauko jolloin imin pullosta mustikkakeittoa. Pukuhuoneessa odotti ruismiesleipä juustolla ja paistetulla kananmunalla. Auttoi välittömästi jonka jälkeen jaksoin saunoa ja kuunnella aamupappajengin juoruja ja maailmanparantelua. Uiminen on ♥.

Iltapäivällä vielä jengisali, jossa kunnon hikimeininkiä. Taas yksi hyvä päivä kirjattu eletyksi.

Surkea pt

Viime tai edellisellä viikolla jupisin kelvottomasta persoonallisesta rainerista, tai tuskin sentään täysin kelvoton on, mutta kelvoton ohjastamaan amatööri-ihmisille painonnostotekniikoita. Nyt sain kyseisen peeteen "langan päähän" ja olen saanut kerrottua mielipiteeni tempauksen (ja oletettavasti muidenkin painonnostotekniikoiden) päin ahteria opettamisesta kalliisti maksaville asiakkailleen. Ko. ihminen vastasi mulle, että omalla vastuulla ihmiset näitä liikkeitä tekevät ettei hän niihin ota kantaa sen enempää. Mitä helkattia? Mahtava asenne hei! Eikä noille saakeleille voi edes mitään, koska kaiketi pt:llä ei ole minkään valtakunnan valvontaelintä tai toimilupasettiä, riittää kun, noh, ryhtyy personal traineriksi.

Liikkumiseen voi kannustaa ja muuta tsemppipalvelua tarjota tai mitä tekevätkään, mutta ei totta vie tekniikoita opeteta, jos sitä ei hallitse. Luulisi viiteryhmiä olevan muitakin kuin nostotekniikoita haluavia. Kelvottoman pt:n kahdelle entiselle asiakkaalle olen nyt muutaman kerran opettanut perusnostotekniikoita aivan alkeista, koska tuo pt oli luvannut opettaa heille "crossfit-tekniikat edullisemmin mitä afflioiduilla saleilla". My ass! Tyhjällä tangolla, ainakin ilman isoja painoja, alkeet lähtee siitä, mieluusti ilmankin. Mutta ei, pt oli käskenyt lataamaan kiekkoja 35-50 kiloa ja siitä sitten sitä nostelua nopeasti.Tempaus on sellainen että lahjakkainkaan parhaimmillaan ei sitä hetkessä opi, saati sellainen joka ei ole kuntosaliasioita aiemmin harrastanut. Personal raineriksi ei tulla hetkessä ja ammattitaitoinen osaa myös sanoa, jos ei jotakin asiaa hallitse. Joops. Emmä nyt enempää. Onnellisinta on ehkä se, että nuo kaksi immeistä ymmärsivät olla jatkamatta superkallista sopimusta ja epäillä ihmisen pätevyyttä eri asioissa eivätkä loukanneet itseään.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Rich Froningin kukkaset

Kiva viikonloppu! Eilen perheen ja koirien kanssa Nuuksiossa kolmatta tuntia vaeltelemassa ja kilsoja tuli jotakin 16-17, kun sama kasin reitti pois ja takaisin. Tänään hallilla kamujen ja sukulaisten kanssa. Mm. penkkiä ja niitä perussarjoja. Kälylle opetin tempaustekniikkaa ja kuulan heiluttelua. :]

24.11.2013
Bring Sally up, bring Sally down (esimerkkivideo Khalipan salilta)
Death by back squat 60/40 kg


Mobyn Flower-joikhu ämyreistä soimaan. Kun Sally up noustaan ylös, kun Sally down, kyykkyyn. Helppoa kuin mikäkin... korren taittaminen varsinkin kun takana oli jo yli tunti erinäistä toimintaa ja tämä oli postwodina.




Kuusi ukkoa ja rouvaa kymmenestä jaksoi biisin loppuun. Minääh, Minttu-käly, Sami-lanko, Joni, Anssi ja Anu. Kiitos mursuset seurasta!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Punching in a dream

Mun yksi Reenimjusikalista @Spotify

Juoksulenkillä en kuuntele mitään musiikkia. Luonto riittää ääneksi. On myös hieno kuulla miten oma hengitys ja koneisto kulkee. Turvallisuuden takia varsinkin liikenteessä kannattaisi napit pitää korvista pois tai ainakin tosi hiljaisella.

Mutta raudan ja muiden suoritteiden kanssa ähertäessä musiikkia on oltava! Mitä menevämpää, sitä parempi buusti tulee. Joskus 210 koogeen maastaveto onnistui erinomaisesti ilman höntyilyä Linkin Parkin Numbin avulla, paremmin kuin hiljaisessa salissa. Poikkaan ja tsirbujen kanssa kimppareenatessa soi joku valmis Spotify-lista tai jumpsjumpsmusaradio. Jossain on tutkittu, että menevä musiikki aiheuttaa autoa ajaessa herkemmin raskaamman kaasujalan joten ei mikään ihme, että hyvätempoinen musiikki siivittää myös parempiin urheilusuorituksiin. Hellä ori-viisun aikana on saatu aikaan huikeita muscleups-sarjoja vaikka olisi kiva ettei hallilla pyörivät alaikäiset tarttuisi sanoihin tarkasti. (Vaikka ei lasten aikana mitään hölmösanaisia biisejä viitsi kuunnella eikä oikeastaan edes ilman lapsiakaan.) Avicii, Swedish House Mafia, David Guetta, Madonnan remiksausbiisit, jonkinsortin örinämetelimusa - kaikki ne ja niin moni muu, toimii! Musiikin tehokuluttajana on oikeastaan vaikea nimetä yhtä ja parasta pliisua jolla saa energiatasot kohotettua entisestään, mutta Temper Trapin ja Naked and Famousin joikhut tuo mieleen monia hyviä reenihetkiäkin.

Tänään oli verenluovutuspäivä, joten rauhaisampaa loppupäivä. Tietty "pakollinen" aamuvitonen piti pyyhkäistä kuten aina, mutta muutoin kevennettyä elämänmenoa. Ilman verenluovuttamista hemoglobiini nousee kattoon ellen muutaman viikon välein käy tyhjentämässä 450 milliä itsestäni. Kävisin useammin, mutta säännöt kieltää, höh. Tänään se näytti lukemaa 189. En taida tarvita korkean paikan leirejä tai ruiskuEpoa.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Lenkkarit

Mun

Tossut nro 1: Reebok Oly Lifter
En enää muita halua pitää. Täydelliset jalkaan uform-lämpömuokkausmahdollisuuden takia ja muutoinkin. Täydelliset nosteluun, ei tutise jalka ainakaan sen takia etteikö kenkä pitäisi.

Tossut nro 2: Adidas lifter(vai power perfect, en muista)
Asuu autotalligymissäni, jossa niitä käytän nostellessa. Huiput nekin, mutta ei niin hyvät kuin Riipokit.

Tossut nro 3: Inov-8 f-lite 195.(Onpa numeroita!)
Kaikkeen, jossa ei hypitä. Toisaalta oly lifterit on boksihyppelyynkin hyvät ja myös juoksemiseen... Eh, toivottavasti ne ei kulu ennen aikojaan.

Tossut nro 4: Asics Nimbus, ulkona juoksenteluun. Juostu yli 2000 kilometriä vuoden takaisesta kesästä tähän hetkeen. Kohta hajoaa. :/

Tossut nro 5: Inov-8 xtalon jotakin juokspöks. Oli halvennuksessa 40 euron hinnalla Germaaniassa, tulee aktiivikäyttöön ulkojuoksemisessa kun Asicset hajoaa lopullisesti.

Tossut nro 6: Adidas jotkut, sikavanhat, aikoinaan salibandyskloboina palvelleet, nykyisin ehkä silloin jos menen saleilemaan johonkin muualle kuin kamun reenihallille. Niissä on hieman vartta, oli täydelliset säbässä.

En pidä turhan materian haalimisesta ja harkitsen aina pitkään ja vakaasti mitä tarvitsen, mitä en(Oly lifterit oli totaalinen heräteostos, mutta silti onnistunut sellainen). Ehkä urheiluun tarkoitettuja kenkiä on liikaa, silti ei. Näillä pärjään vähintään kaksi vuotta.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Hero wod Bull

19.11.2013
Bull, 2 kierrosta
200 du (tuplanaruhyppy)
50 ohs(overhead squat) 60 kg
50 pull-ups (KIPPI- tai PERHOSleuanveto)
1600 m juoksu


Saattoi tulla lämmin. :-]

Yht. 400 tuplanaruhyppyä, 100 oohooässää, 100 leukaa, 3,2 km juoksua. Ai laik it!
Aikaa kului 47 min.

Tykkään näistä tällaisistakin sessioista. Tarvittaessa pääsee repimään itsestään irti kaiken mitä ei ole vielä ehtinyt irrota ja minä näemmä irrotan. Reeni on brutaalin raju eli hyvä! Hauskaa jälleen oli hankkia kuolematuleejavie-olo, mutta onko se mikään yllätys...:D Seurana iltapäivällä oli Anssimpanssi, Tero ja Jonttu. Unohtamatta mun kameravaimoa ja meidän typyjä. Ne on usein mukana, joka on lavli thing.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Maanantai kyykytetty

Kodin garage gym vaihtui iltapäivän nostelusessioon hyvässä paikassa. Normisetit siis, mutta jengin keskellä.
 
Ensin spottimiehenä.
Sitten minäminä. Tässä 165 kg tai 155 kg. En muista. 170 kg tuntui vielä hyvältä, siihen lopetin ja vaihdoin liikettä.
Läps.


Lopuksi vielä hieman parin tyypin ohjausta, koska joku muropaketista tittelinsä leikannut&liimannut persoonallinen raineri on ohjastanut tyypit tempaisemaan aivan päin ahteria. Voisiko sellainen peetee jättää painonnostotekniikat jonkun muun opetettavaksi ellei niitä hallitse? Painojen nostaminen ja siihen liittyvä moninainen tekniikka ei ole jokaisen jampan hallussa, saati että puutteellisia ja vajavaisia tietojaan viitsii opettaa muille totuutena, noloa, mutta eniten hurjaa loukkaantumisriskien yms takia.

Edes minä, joka on muutamaan painonnostotekniikkakurssiin osallistunut ja olen varsin tietoinen "miten asiat pitää tehdä" ja olen itse nostanut erinäisiä rauta-asioita lähes neljännesvuosisadan, edes minä en kaikesta tiedä, vaikka paljon tiedänkin. Siksikin tuntuu hullulta, että jonkun viikonlopun tekniikkakurssilla ollut tyyppi on virallisesti validi ohjaamaan ihmeisiä nostamaan suuriakin painomääriä. Jos vähääkään tuntuu, että ohjaaja ohjaa väärin, kannattaa asiasta kysyä ohjaajalta. Se pt tai crossfit-valmentaja ei ole hitlerijumala, joka päättää miten ihmisen tulee tehdä ja kuinka monta toistoa. Yhä myös en tajua sitä miten joillakin (crossfit-)rookieilla on kiire saada painoja tankoon tyyliä enempi parempi. Tekniikka ensin kuntoon, sitten vasta lisää painoja, pitäisi koskea ihan jokaista! Maltti on valttia, ainakin pitäisi olla. Ainoastaan itseään voi syyttää, jos teloo selkänsä kun pitää saada 100 kiloa maastavetona, vaikka henkilö on vasta oppinut nostamaan tyhjän tangon painon jotenkuten.

Ei muuta, tällä kertaa. Kiitos blogialusta kun mahdollistit avautumisen. :D

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Hupsista keikkaa

Otsikko ei tarkoita mitään.

Mitä kivaa joulukuussa? Joulukuussa pienet joulut rouvain, tyttöjen ja poikkaan kanssa, mutta mitä äksönpäksöniksi? Viime vuonna oli (kippi/perhos)leuanvetoskabat, mutta tänä vuonna jotakin muuta. Ei sellaista, jossa tulee liian hiki, jotta tavisvaatteilla voi jatkaa humppailua skaban jälkeen. Jotakin, ehtiihän tässä kehittelemään.

----

Tämäkin tynkä jäänyt luonnoksiin koulutehtävien viedessä "joutavan" tietokoneajan. :] Sporttia evridei, mutta se on niin evridei ettei ole mitään uutta kertomista. Tykkään vissiin enempi kränistä ja puuttua epäkohtiin kuin kertoa täydellisistä suoritteistani, hah! Tähänkin pitäisi ehkä lisätä vastuuvapauslauseke ettei kaikkea tarvitse ottaa tosissaan. Tällä viikolla oli kurkkutilanne kurkussa sellainen, että kurkku tuntui oudolta eli tylsältä. Normaalisti kurkun ei pitäisi tuntua että olisi olemassakaan, joten iisimmin pari päivää. Viikonloppu sitten rääkkiä. Aiettä kun on hienoa ruisrääkätä itseään kuin ei koskaan ikinä ja nyt taas! Eilen olin kahden työkaverijorman(nimi muutettu) kanssa Otahallilla harjoittelemassa pikajuoksutekniikoita ja sitten sen jälkeen 5 kilsaa yhteensä juoksuintervalleja. Olen juoksemisessa kerta kerran jälkeen nopeampi, kauniimpi, parempi! Tänään sunnuntaina pari tuntia kaverin salilla poikaan kanssa ja uusien juonien kehittelemistä. Niin parasta kaikki sekin, kun on näpsä posse jonka kanssa juonia.

Voihan titityy. Laif is fan.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Hoputon viikonloppu

Aiemmin viikolla olin taas(?) kiipeilemässä Salmisaaressa. Sitten olin seuraavanakin päivänä kiipeilemässä. Tuona toisena päivänä kolhin hieman kättäni, mutta ei mitään suurta. Meni yli-innokkuuden piikkiin. Hyvä muistutus taas minulle ettei saa koheltaa eikä ahnehtia.


10.11.2013
Tuhti-Elisabeth 10-7-6
85 kg squat clean(rinnalleveto kyykyn kautta)
dipit 24 kilon kahvakuulan kera

Siihen suttaantui aikaa 9 minuuttia + etukäteiset ja takakäteiset, kuten juoksulämmittelylenkki ja juoksuloppulämmittelylenkki. Ellu ilman variaatioita on clean 62 kg ja pelkät rengasdipit, toistoina 21-15-9. En muista olenko ikinä tehnyt noin.
Sunnuntaina pääsin kahdesti ahertamaan, huippuisa daagi muutoinkin. Eilen vaihteeksi uiskenneltiin lasten kanssa kuten parina muunakin päivänä, joten hyvä on ollut tämäkin yksi viikko. Kuten ne kaikki on.

Mulla on jäljellä kakkua vielä pala. Se poskeen ja sitten vielä iltajumpat vaimon käskyttäminä. Liikkuva isä ei sammaloidu!

tiistai 5. marraskuuta 2013

Tiistai on tänään

Viikonloppuna maratonjambore soutamisen suhteen poikaan kanssa. Mun piti sivakoida täysi 42 kilsaa ja risat, mutta aikataulullisten seikkojen tähden tyydyin puolikkaaseen. Kiirettä pidin, vaikkei kesäiseen ekaan ja parhaaseen aikaan yltänytkään. Muistaakseni 1 h 32 minuuttia meni, mutta en ole vielä tarkistanut sykekoneesta. Tuon lyhyenkin setin jälkeen sain rullailla lihaa suoraksi, kun jostain syystä kävi hurjasti takajalkoihin ahterssonin päällä istuminen ja soutuveivi heti laitteesta poistuttuani. Mikä lie vanhuus tullut tai lähinnä magnesiumin käytön unhoittaminen.


Rullati rull.

4.11.2013
Eva, 5 kierrosta
800 m juoksu
30 kbs 34 kg
30 pull-ups

Aika 34 min
(Yht. 4 km juoksua, 150 kahvaheilautusta, 150 leukaa. Aajee.)

Ulkona vesisateessa jos tai kun reenaa, on syytä pitää kahvaillessakin hanskoja kädessä, koska kuulan kahvasta tulee liukas kastuessaan. Saman efektin kokee leuanvetotanko. En muista mitä talvella pakkasessa tapahtuu, mutta hanskat silloinkin. Silloin todennäköisesti realistuisi se kieli jäiseen rautatankoon-hässäkkä. Auu.

5.11.2013
Penkki 110 kg, 120 kg, 130 kg (1 onnistui, 2. fail)
Clean 80 kg, 90 kg, 110 kg
Squatclean 80 kg, 90 kg, 110 kg, 130 kg
Hang power clean 110 kg, 120 kg
Back squat 110 kg

Sopivasti autotallissa sopivia toistoja sopivan varmistajan kanssa sopivaan ajankohtaan. Setti on likipitäen aina samaa, koska en pidä muutoksista. Punttailun jälkeen lähdimme ottamaan miehestä mittaa vitosen pikalenkin myötä. Takaisin kotiin tulimme rapaisina ja kuraisina sadetanssijoina. En muista kumpi päihitti toisen. Huoh, eikä väliäkään. Kilpailuvietti on joskus huvittavakin piirre. :]

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Keskiviikkogoljatointi

Rengasdippailua.
 Kämmenet säilyy ehjänä, kun käyttää hanskoja.
 Chest to bar.
 Boksihyppyilemään.
 Pullistel.
Suihkuun.

30.10.2013
30 min amrap of
15 ring dips
15 ctb (chest to bar) tai strict pull-ups
25 box jump
20 air squats

8 täyttä kierrosta, yhdeksännestä jäi uupumaan boksihypyt ja ilmakyykyt.

Jee! I heart sporttah! Oli taas huippua ähertää pitkästä aikaa toisten kanssa. Lisäbonuksena reenissä 20 kilon hiekkaliivit ettei vaan olisi ollut liian helppoa. Nu, kodinhoitoon ja tenavien iltapuuhien pariin.

tiistai 29. lokakuuta 2013

2013 Crossfit Invitational

Lyhyesti: Huikeat turnajaiset!

Puolisoni kännykästä. Harmistus ettei hänellä ollut älliä ottaa kunnon kameraa mukaan! ;]

Tultiin Berliiniin turistiksi torstaina Hampurista turisteilemasta. Viikonloppureissusta langon kanssa tuli viikon mittainen perheloma. Saavuttiin paikalle ajoissa ennen porttien aukaisua. Puitteet oli valtavan hienot ja skriinit suuret. Varmasti näkyisi joka suuntaan. Menin lanko-Samin kanssa "alakertaan" seuraamaan heppujen ja daamien lämmittelyitä ja valmistelua. Eipä se paljoa poikennut meidän vastaavista. :-] Yleisössä lieni olevan jonkin verran suomalaisiakin, kun kuului aina välillä kotimaan ykköskieltä puhuttavan. En tiedä miksi, mutta jenkeistä jäi hieman laimea fiilinki, tuntui kuin tyyppien kemioissa olisi ollut jotakin mähnää, vaikka ei ollut. Liekö aikaerosta johtuvaa laimeutta vielä päällä kisapäivänäkin. Joka tapauksessa, oli huisia tsekkailla tyyppien valmistautumista. Palasimme paikallemme, eh... kuuden t-paidan kera. Unohtamatta lapsiamme, jotka myös saavat Games-paidat ylleen, vauvat tarvitsevat hieman lisää kokoa, muutoin häviävät paitojensa sisään.

Meillä oli loistavat paikat. Olisi tietty voinut olla paremmatkin, mutta en välttämättä olisi halunnut saada silmilleni hikipisaroita, riitti hyvin vauvani jojot paidalla... ;] Ääni toistui hyvin, juontajien selostus kuului mainiosti. Yleisö oli mukana tsempaten tasaisesti kumpaakin tiimiä. Tapahtumat näkyivät selkeästi, kännykkäetäisyys on pitempi mitä silmillä nähtävä. Tuomarina taisi olla Crossfit 33100:n tyyppejä, ainakin yhden bongasin judge-merkillä varustettuna.
Skabaajat, suluissa tämän vuoden Games-sijoitus.
Team World: Samantha Briggs(1.), Albert-Dominic Larouche(12.), Frederik Aegidius(15.), Camille Leblanc-Bazinet(16.), Kara Webb(12.), Chad Mackay(11.)
Team Usa: Ben Smith(3.), Jason Khalipa(2.), Rich Froning(1.), Talayna Fortunato(5.), Lindsey Valenzuela(2.), Valerie Voboril(3.)

Tuohan näytti siltä, että amerikkalaiset veisivät suvereenisti koko setin. No eipä niin tapahtunut. Lajit olivat killerimäisen vaativia, linkki. Soutua, kippileukaa, muscle uppia, thrusteria, kahden hengen mavea, max cleania jne. Viimeiseen viidenteen lajiin tilanne oli niukasti amerikkalaisten johtoa. Se oli tosi jännä aivan loppuun asti, kun Usa meni menojaan käsikävelyssä, mutta World sai kiinni madon nyhtämisessä. Kumpikin joukkue tipautti ainakin kahteen otteeseen kyseisen pötikän maahan ja meni aina hetki kun synkkaus tapahtui uudestaan ja punnerrus sen kanssa etenemään. Ihan loppuviimeisessä setissä, weighted lungesissa ratkesi homma. Jenkkien Valerie Voboril ilmeisesti loukkaantui hieman tai ryytyi niin paljon, että loppuun vieminen oli tosi hankalaa. Maailman naiset menivät voiton varmistuttua vielä tsemppaamaan jenkkiherrojen rinnalle, että VV saisi loppumetrin hoidettua. Pääsi viivan yli, sitten pile. Maailma voitti, hurjan hieno turnee! Käsittämättömän hienot skabat. Sanoo mies, jota penkkiurheilu harvemmin evvk. Kannatti todellakin lähteä ja olla. Seuranani oli vaimo, vaimon sisko ja lankomies. Lisäksi meidän tytöt viihtyivät katsomassa myös. :] (Puolisoni lyhyt miete hommasta.)

Kotona eilen katselin tai lähinnä yritin katsella koostetta, mutta voi mitä skeidaa! Gamesin sivuilla oleva video pykii ja lagaa jatkuvasti, flash tai mikä lie kilke kaatuilee, vaikka omalla että vaimoni tehokkailla koneilla koitin katsella ja vielä kirjastossa, jossa tasan taatusti on huippunopea internet. Todella heikko esitys Crossfitin sivuilla, kuulemma livestreami taas pätki ja saittikin kaatuili ja tosi usein tuli monen minuutin pituisia mainoksia. Tosi jee...not. Crossfitin sivuille ei ole myöskään tullut ainakaan kovin helppoon paikkaan löytää lajikohtaisia lopputuloksia. Yleensä noista tulee myös Youtubeen video, että helpottaisi hieman pykimiset, mutta ei ole tullut sinne, tiedä sitten mistä syystä. Eurosportin koostetta katselin, mutta siinä minua ärsytti selostajanaisen jatkuvat really, really, really miljoonatoistot superlatiiviensa kanssa. Argh! Olen iloinen ettei tarvinnut olla games-sivun varassa tai kuunnella Eurosportin lontoonkielistä selostusta.
Naisasiamies minussa myös heräsi, vaihteeksi! :D Kilpailijatsirbuilla pienet kireät mikroshortsit ja tiukka toppi, miehillä löysä t-paita ja löysät shortsit. Miksi niin miksi? Mitä tai ketä se palvelee? Niin, tiedetään, mutta ei kiinnosta katsella kenenkään ahtereita, valitettavasti suurta osaa typeriä uroksia kiinnostaa. Tekniikka ja muut tärkeämmät seikat on ulkoisia juttuja tärkeämpiä. Ne asiat huomaisi vaatetuksenkin päällä, jossa olisi käytetty enemmän kangasta.

Erityisesti pidin hyvistä järjestelyistä ja vuorovaikutuksesta. Lisäksi urheileminen on ihan hienoa, oli mikä tahansa laji kyseessä! Kotiinpaluu tuntui tosi hyvältä, laiva autoinemme saapui eilen Helsinkiin. Hyvä retki! Tällä viikolla taas mun normaalia kaikkea, jota viikon reissu sekoitti. Tai ei mitään sekoittanut, kun oli pelkästään himmailua koko viime viikko ja hyvä että olikin. Olin ennen viime viikkoa tosi ryytynyt ja veto pois, liekö ylikunnon alkua, mutta ei nyt enää sellaista.

perjantai 25. lokakuuta 2013

@ Berliini


Viikonloppureissuksi aiottu muuttuikin kokonaiseksi viikon Saksa-reissuksi ja seuralainen muuttui omaksi perheeksi. En valita, tykkään enempi vaimon ja lasten kanssa nukkua kuin lankomiehen! :D Lankomies ja vaimon sisko tulevat huomenna aamusta tänne myös, koska vaimoni sai hankittua heillekin liput huomisiin skaboihin.

Tätä huomenna. Kuvat Crossfit Gamesin Fb-sivulta.
Team World
Team USA

Paperilla näyttää, että homman vie amerikkalaiset, mutta saa nähdä kuinka helposti. Tuskin helposti ollenkaan, mutta katsotaan sitten. Livenä Cf gamesien sivuilta.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Perhe seuraa

Puolitoistavuotias oli mun mukana tänään hallilla reenailemassa. Lapsi kampesi itseään renkaissa, kun laskin niitä alemmas. Kaveri veti vieressä false grippiä toisissa renkaissa, jota tenava alkoi apinoimaan. Tytär veti monta kertaa käsillä itseään ylös, alas, ylös alas.
Mukanani oli myös vauva, jolle 9 kilon pallo oli mieluisa painikaveri. Sen kanssa pistelikin menemään muutaman minuutin innoissaan, vaikka ei ole itse vielä lähelläkään 9 kilon elopainoa! Harmitti, että just tänään mietin ottavani videokameran mukaan, mutta en sitä silti tehnyt. Olisi tullut hauskaa pätkää. Lasten luontaisen kiinnostuksen liikkumiseen ja touhuamiseen kannattaa pitää yllä ja siihen tarjota mahdollisuus. Iput tekevät kaikkea, jos vain saavat mahdollisuuden. Meidän perheessä luultavasti saa.

Viikonloppuna puolisoni onnistui tekemään muutaman b mu:n, kun katseli aikansa minun ähkimistä tangon kimpussa. Tuo muscle uppailu on usealle lapsuudesta tuttua, kun monen koulun pihassa oli näitä rekkejä ja tankoja. Aikuisena painavampana se ei olekaan enää niin helppoa, vaikka siltä saattaa näyttää. Paitsi mun mielestä vaimolleni, joka olisi tehnyt tuotakin siirrettä monta kertaa. En silti saa hänestä kilpailuvastusta itselleni, vaikka osallistuukin aktiivisesti joko ajanottajana, kirjurin tai kuvailijan roolissa tai ihan muuten vain seurana. Sekin on taas yksi iso +++ asia tässä elämässä.
Maailmojen syleilyolo seis, unta palloon.

Tänään saattoi olla 195 kiloa takakyykyssä, saattoi olla myös 206, mutta se fail, kiitos hyvälle varmistajalle. Fiilistelen tätäkin päivää itsekseni yön yli. Aamulla tarkistan etten ole kasvattanut paksua niskaa ja kävelytyyli muuttunut kädet irti kehosta-suuntaiseksi, hyh! Ne on kuitenkin toiset miehet, jotka tempoo tuplasti oman painonsa verran. Noni, nyt sinne makuulle.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Vesurin iltasaalis

Pitää syödä hyvin, että jaksaa hyvin.

Aamulla oli otteluohjelmassa krav magaa. Työkaverin kanssa käytiin puksimassa toisiamme yli tunti. Tunnin jälkeen saatiin seuraksi pari muutakin työkaveria ja sitten me muksittiin, potkittiin ja hyökkäiltiin muoviveitsillä toisiamme päin taas liki tunti. Lämmin tuli, hiki tuli, osumia tuli, mutta ei tuntunut missään. Pitäisi keksiä joku muu sana kuvaamaan, mutta en osaa, joten tällä mennään: Kivaa oli!

Iltapäivällä kävin reenihallilla katsomassa kuinka "lapset" siellä pärjäsivät. Hyvinhän he. Seurailin treenejä tunnin. Sitten lähdin koirien kanssa metsään. Kohta nukahdan happiyliannoksen takia. Huomenna on uusi päivä.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Sammakkona heilumista

Elämä on hienoa kun voi uida, juosta, levätä, leikkiä ja touhuta lasten ja koirien kanssa, syödä ja tehdä ruokaa, nostaa ja siirtää rautaa, kulkea luonnossa, olla tekemisissä mukavien ihmisten kanssa, sportata ja lukea kirjoja ja... Mulla on monta lempiliikuntamuotoa ja sitten taas muistan ettei niitä niin montaa ole, kun moni lutviutuu keskenään somasti yhteen.

Uiminen, se on ollut yli 20 vuotta kivaa. Uintitekniikkaa kävin hiomassa ipanana uimavalmentajan alaisuudessa vuoden, mutta se jäi tyypin muutettua muualle, sen jälkeen itseminä uin ilman kenenkään ohjeistusta. Tällä viikolla olen käynyt neljä kertää kylämme hienossa uimahallissa ja uiskennellut per laaki 2000-3000 m, se on se peruställi joka menee tunnin sinne tänne puitteeseen jonka altaassa viivyn.

Juokseminen. Tihkusateisessa metsäpolulla hämärässä säntäily on mukavaa, kuten se on vaikkapa kuivalla asfaltilla. Tai juoksuradalla, johin olen vasta viimeisen vuoden aikana päässyt sisään. Aiemmin en varsinaisesti pitänyt juoksuradoista. Nyt tykkään. Juossut olen aina ja olen iloinen ettei ole tullut koskaan mitään rasitusvammaa tai muuta loukkua, joka estäisi sen puuhan. Juoksen keskimäärin pelkällä juoksulenkillä 7-15 kilometriä. Pidempään juoksemiseen ei ole aikaa. Oikeastaan en tiedä syytä. 10 kilometriä sopii mulle, jaksaisin reippaasti enempi, mutta ei ehkä huvita, maratoneja juoskoon ne jotka niistä pitävät. Sekin voi olla yksi syy miksi ei ole koskaan ollut jalkaongelmia.

Oman kropan liikkeillä ja kropan painolla tehdyt suoritteet. Punnerrukset, leuanvedot, l-istunta, käsilläseisontapunnerrukset, astangajooga, ilmakyykyt, istumaannousut, burpeesit, hypyt jne. Perusvoimisteluliikkeitä ja voimailua, ei tarvitse välineitä tai kuntosalia.

Painojen nostelu. Vaikkei kilogrammamäärä tangossa ole tärkeä, on tietty hirmu khuulia kun maasta nousee 200 kiloa ja penkistä ainakin se oma puo. Mut niin, isoja painoja ei kenenkään tule siirrellä, jos tekniikka on päin ahterssonia. Mulla se on pääsääntöisesti hyvää jokaisessa muuvissa, mutta aina välillä ulkopuolinen huomaa jotakin virhetilannetta, jota itse en olisi älynnyt. Siksi kimpassa reenailu on mukavaa, vaikka eniten tykkään yksinäni. Pidän itseäni varsin hyvänä monessa asiassa liikuntojen suhteen, kun urheilusta johtuvia vammoja ei ole tullut ikinä. Selkään tuli joskus 10 vuotta sitten pariksi päiväksi lihasrevähdys, mutta sen vakavampaa ei. Ehkä kertoo siitä, että hommat hoituu fysiologisesti oikein ja se tekniikka...

Crossfitti on kokonaisuutena mun mielestä loistava juttu. Monta lempiasiaa samassa paketissa eri muodoissa monella eri tavalla.



10.10.2013
3 kieppiä:
10 hspu
20 v-sit ups
10 back squat 90 kg
10 pull-ups

Ajattomasti. Tärkeintä himmailu ja hupaus.

Tänään jälleen uimahallissa. Viikonloppunakin hieno elämä taas jatkuu ja toivottavasti ensi viikolla ja niin pois päin.

tiistai 8. lokakuuta 2013

2013 CrossFit Invitational

Maailman paras vaimo sai hankittua jostain jännäpaikan kautta mulle kaksi lippua Berliiniin tämän kuun lopulla CF-skaboihin Usa versus World. Asia varmistui tänään ihan äsken. Uujee!

Lentolippuja ja majoitusta seuraavaksi hankkimaan. Niin ja matkaseuraa! Huolin mieluusti seurakseni jonkun saksan kielitaitoisen, jolla on upea tukka!

torstai 3. lokakuuta 2013

Up in the air

3.10.2013
Filthy fifty
50 box jumps 60 cm
50 (jumping) pull-ups
50 kbs 16 kg
50 (m) walking lunges (askelkävelykyyykky)
50 knees to elbow (polvet kyynärpäihin)
50 push press(=vauhtipunnerrus) 20 kg
50 back extensions (selän ojennus)
50 wall ball
50 burpees
50 double unders
 
Aika (rx'd) 26:39
Puhtia riitti hetken päästä leikkimään köysikiipeilijää. Täytyi päästä läpsäisemään kattopalkissa olevaa päristintä. :] Kivaa taas oli iltapäivällä, mutta ei voi mitään. Parin päivän himmailun jälkeen kunnon rytinää kehiin. Pitkästä aikaa isommassa laumassa, sekin kivaa! Nyt nukkumaan!

tiistai 1. lokakuuta 2013

Muita


Lanko-Samin Fran sujui lempeästi.
Seinää vasten oleva teline ei mahdollistanut kippileukoja, mutta voimamies tekee ne muutenkin!



maanantai 30. syyskuuta 2013

Proteesibaarit

Meillä asuva nainen teki eilen tällaisia. Yberhyviä!

Näihin tuli:
200 grammaa proteiinijauhetta (täällä oli naturellia eli maustamatonta)
2 desiä kaurahiutaleita
maapähkinävoita 1 desi (meillä oli sellaista löysää, kun laitoin hieman liian paljon nestettä viimeksi enkä tykännyt siitä, tässä se toimi)
alle 1 desi hunajaa
1 desi kookoshiutaleita
3 rkl van houtteni kaakaojauhetta
nestettä (en tiedä määrää mut sekoitettaessa laittoi sen verran, että seos pysyi koossa ja pystyi muotoilemaan ilman halkeilua)

Paperin päälle ja hyhmettymään kylmään joksikin ajaksi. Sen jälkeen tsirbu leikkasi ne paloiksi ja siemeniä päälle. Tuohon voisi sopia hyvin myös mantelilastut, näyttää kivoilta ja maistuu hyviltä siinä. Tästä töötistä tuli 10 kappaletta. Laskin hätäisesti, että proteeta on n. 20 grammaa per pötkö. Eikä maistu lisäaineiselle puusahajauholle.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Päivät kuluu

...muttei hukkaan!
Spottiukkona.


25.9.2013
Annie 50-40-30-20-10
Double unders
Sit ups

Aika 6:20
Sehän oli peeärrä :]


27.9.2013
Juoksentelua Otahallissa 1 h 20 min
400 m täysiä, 400 m hölkspölks x 10 tai jotain
100 metrin pinkomisia sopivasti (en jumittanut telineisiin...)

Kiva pitkästä aikaa pistellä menemään juoksuradalla, vaikkei mikään hiekkatietä voitakaan!

+
Salilla kaverin peesailua ja penkkitekniikan tarkistamista

29.9.2013
Juoksua 9 km
+
Isabel
60 kg x 30 snatch (tempaus)

Aika 4 min

Löysäilyviikko, tavallaan, vaikka sitten kuitenkaan taas ei, kun normi. Eli ihan normaali! :D Jostain syystä on fiilis kaikkeen jossain hukkapiilossa, voi johtua väsymyksestä. Liian vähät unet parina yönä vie helposti mehut toviksi, mutta korjaantuu yksillä kunnollisilla.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Cro$$Fit

Crossfit on loistava bisnes:
Lisenssimaksu bokseilta, jotta saa käyttää crossfit-nimeä 3000 $/vuosi
Väh. level 1 sertifioitu ohjaaja(sellainen täytyy olla virallisella salilla) 1000 $, jatkolisäkurssit 500 $
Crossfit Games Openien osallistumismaksu 20 $
Jne.

Reebokin kanssa on mieletön liitto, siinä on miljoonat taskurahoja. Crossfit on osattu tuotteistaa täydellisesti monelta osalta, joista paras esimerkki on tuo Reebok, jonka lajiin liittyvien tuotteiden hintoja voi hämmästellä storen sivuilta (niitä ei tarvitse, mutta jos haluaa käyttää paljon rahaa, siitä vaan!). Lisäksi tuohon kulttiin on onnistuttu liittämään jostain käsittämättömästä syystä paleo- ja zone-ruokavaliot, joista asiaan perehtyneillä on montaa mielipidettä. Mulla ainakin se, että kaikki tuollaiset minimalistiset vhh-ruokavaliot on syvältä. Kukin syököön mitä syö ja mikä hyvältä tuntuu, mutta ei siitä enempää.

Monesti moititaan myös cf-salien kovia kuukausihintoja. Eipä se mitään hyväntekeväisyyttä ole tietenkään, kaikki maksaa, vaikka huokeammallakin voisi treenata(minä, minä!). Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla seinistä pitää maksaa useiden tuhansien kuukausivuokrat eikä niillä pelkillä seinilläkään vielä mitään tee, mutta... Toisaalta onko 80 euroa kuukaudessa niin iso hinta, kun kaikilla ei ole mahdollisuutta ikiomaan autotalligymiin kuten minulla ja siihen hintaan saa myös ohjausta. Käyttäjiä silti varmasti riittää, mutta itselläni on visio, että alle 10 vuoden päästä harrastajamäärä on romahtanut. Toivottavasti näin ei olisi, mutta monet jutut saattavat kääntyä itseään vastaan.

Silti koko laji on mielettömän hieno, kunhan ei höyrähdä liikaa ja testamenttaa omaisuuttaan crossfit incille.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Autotallivaltio


Kyykkäämistä videolle, että voin tarkistaa meneekö ahteri riittävän alas ja pysyykö tekniikka kasassa.

24.9.2013
13 km juoksu hop hop
+
Kyykkyiltamat
Overhead squats 40-120 s intervallia 42 kg, 50 kg, 62 kg, 80 kg, 90 kg
Squat snatch 1 min intervallia 42 kg, 50 kg, 62 kg
Squat clean 2 min intervallia 42 kg, 62 kg, 80 kg
+
mobbailua ja venyttelyä
=
Hyvä meininki

Eilen oli poikkeuspäivä. Mun piti olla iltapäivällä kaverien kanssa hallilla reenailemassa, mutta tuli muuta tekemistä. Joskus taas kimpassa. Minä on minulle parasta treeniseuraa ja iltakin on hyvä aika pistellä menemään.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Kirja

(Alkuperäinen nimi Inside the box, otsikointi pelkkä kirja siksi, sillä paljon englanninkielisiä sanoja käytettäessä roskapostibotit löytävät tiensä spämmäämään)

Tilasin Cdoncomista TJ. Murphyn kirjoittaman kirjan aiheesta. Luinkin sen jo. Vaikutelma kirjasta, että se sopii kiinnostuneille ja antaa lajia tuntemattomille ja toki myös harrastajalle laajan näkökulman. Suomennostyö oli hieman tökköä, mutta menettelee. Alkukielisenä tuo on ilmestynyt vuosi sitten.

Kirjailija on 47-vuotias juoksija & triatlonisti, jolla oli kaikenlaista jalkavaivaa. Heppu kertoo kirjassa miten crossfitin treenailun aloitettuaan pääsi eroon näistä. Tekele on kaikkiaan kattava katsaus yhden urheilutaustaisen miehen lajinvaihtoon. Eri harjoitukset on kuvattu seikkaperäisesti, mutta ei erityisen tarkasti ettei ainakaan pelkän kirjan kanssa pidä alkaa treenaamaan, joka ei edes tarkoitus ole. Se sisältää myös paljon kyseenalaistuksia ja huuhaajuttujen ja -väitteiden alasampumista, mikä on hyvä juttu. Kirja sopii myös sellaisille reinoille, jotka olettavat että pitää saavuttaa yrjöäminen tai suuri kipu että voi sanoa harjoitelleensa kovasti :]

Niteessä ei ollut minulle oikeastaan mitään uutta paitsi ehkä jotain mitä en osaa vielä hiffata. Ei erityisen hyvä, mutta silti tervetullut tekele. Taitaa olla ensimmäinen suomenkielinen laatuaan.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Aamusade



Heräsin kello 5.10. Lähdin samantien juoksemaan kylälle asti. Mulla oli videokamera mukana, mutta pimeällä on hankala saada hyvää kuvaa. Olisin tarkistanut miten jalkani menee asfaltilla, kun tuntuu joskus että toisella tavalla kuin hiekkatiellä tai juoksuradalla, mutta eipä niissä mitään eroa ole, pöljä minä!
Ryntäilin Suunnon mukaan 15,84 kilometriä. Suihkun jälkeen pääsin valmiiseen aamiaispöytään kello 7.24. Hyvä palvelu meidän tavernassa. ;]

torstai 19. syyskuuta 2013

Säitä pidellyt

Tulihan ne sateet ja lehtien lentelysäät!

Viime viikolla kävin pitkästä aikaa kiipeilemässä Salmisaaren kiipeilyareenalla(Toyota kiipeilyareena) kaverin kanssa. Se on sellainen laji, että sen jälkeen tuntee sormensa kirjaimellisesti muutaman tunnin! Varmistustestin jälkeen alettiin kiipeämään. Kaveri meni ensin, minä olin varmistusvuorossa. Kiivettiin nk. selfstanding-seinää, joka ei ole vaikein, muttei myöskään helpoin. Reittivalinnoilla saa tehtyä lisähaastetta, itse menin muistaakseni suurinpiirtein samaa latua, mitä olen joskus vuosi kaksi sitten ensimmäisen kerran kiivennyt. Tunnin siellä saa kulumaan helposti ja sekin on niin hienoa! Se on myös sellainen laji, jossa höyhensarjalaisilla on helpompaa, vaikka kuinka olisi vahva ja oma kroppa hyvin hallussa. 110+ kg minulla meinasi loppua itseeni usko viimeisellä kolmella metrillä! :D
Kiipeilystä ja roikkumisharjoituksista mulla on runsaasti kokemusta ylipäätään, mutta ei taas ole tullut hetkeen erinäisten asioiden takia. Myös itsesuojeluvaisto estää multa menemisen luonnonkallioille, ei sen pelon tai muun suhteen, mutta extreme ei ole minua varten eikä kiipeily erityisesti kiinnosta. Parvekkeilta ja tasaseiniltä alastuloa on tullut muutaman kerran treenailtua, se riittää mulle. Tuolla sisäkiipeilyradalla on tosi mukava mennä, vaikka sataisi ja myrskyäisi.

Muutoin viime päivät ovat menneet erinäisten asioiden kanssa, kuten elämisen parissa ;] Kulkemaan olen toki ehtinyt joka päivä. Esimerkiksi eilen illalla lepakkona hallilla toisten heppujen kanssa. Oli taas mukavaa, kuinka muuten. Nyt se syksy saa tulla, ei enää syytä muuta ajatella.


Elämä on hyvä homma.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Reenailu ja perhe

Lasten synnyttyä on luonnollisesti pitänyt karsia nk. omasta ajasta. Tenavat ja perhekuvio on tärkeämmällä sijalla aina ja ikuisesti. Silti koko paletti on mahdollista yhdistää tai hoitaa, siis urheilun ja kotiväen. Jos lapsi olisi kipeä(ei ole ollut kumpikaan) tai kuten kesällä pitkään vaimo tai jotain muuta tähdellistä, menee sekin aina ohi kaiken. Mun ei ole silti tarvinnut luopua mistään tärkeänä pitämästäni, kuten aamukympistä tai -vitosesta. Herään yleensä varhain, ehdin lähteä juoksemaan ja/tai autotallille rautaa kolistelemaan. Muut vielä nukkuu silloin. Tai kun he nukkuvat päiväunia joutaa urheilemaan rauhassa. Tai kun he ovat yöunilla. Silloin onnistuu yksin ahkerointi. Muussa tapauksessa lapsi, varsinkin vanhin, on innostuneena katselemassa mitä teen ja tahtoisi itsekin jotakin veivata.
Treenihalliboksilla tytär/kumpikin on monta kertaa ollut ja varmasti tulee olemaankin. Siellä on aina joku katselemassa lasten perään. Parhaimmassa tapauksessa tenavia on useampi ja näiden vanhemmat pääsevät rauhassa uutteroimaan, kun joku toinen pitää seuraa tai katsoo alaikäisten perään. Vuorotellen tahti sopii hyvin ja nupiaiset näkevät monenlaista ihmistä ja lasta.

Sammakko ja suurempi.

Mun on vaikea tajuta sellaista mentaliteettia, että olisi itsekkyyttä mikäli lähtee "moneksi tunniksi" lastensa luota omiin juttuihinsa. Näitä ihmisiä on uskomattoman paljon. Ei enää onneksi lähipiirissä, mutta siitä huolimatta voi kuulla välillä huutelua itsekkyydestä. Naisia kohtaan vielä varmasti enempi kaikenlaista itsekkyydeksi jauhamista, mikäli lapsen äitihenkilö lähtee esimerkiksi body balanceen(tai mihin vaan) tunniksi tai pariksi. Ilmeisesti lapsen luota ei saisi lähteä edes vessaan ettei menetä vuoden vanhempi-purlitseria. ;] No ei. Kenties huutelijat ovat niitä, jotka ovat uhrautuneet ja pysyneet/pysyvät siellä himassa sen lapsen kanssa eivätkä sisällytä elämäänsä mitään muuta kuin sen lapsen. En tiedä siis ollenkaan enkä haluakaan mitä syitä on, mutta on outo asenne, joka sekin sallittakoon. Maailmaan ääntä mahtuu...

Lapsi ei estä elämästä, vaikka paljon muuttaakin. Mikäli ja kun tenavalla on jaksavat vanhemmat tai vanhempi, on se kaikkien etu. Etu ei ainakaan ole se, että pyrkii olemaan joku ufovision mukainen hyvä vanhempi ja lukitsee tenavaan itsensä kiinni ja kuvittelee itsekkyydeksi sitä, jos pitää huolta itsestään ja jaksamisesta tehden samanlaisia asioita kuin ennen perhettä.

torstai 12. syyskuuta 2013

Jos mun kädet olisi mun

12.9.2013
Hamilton, 3 rundia
1000 m row(soutu)
50 push-ups (punnerrus)
1000 m juoksu
50 pull-ups (kippileuka)

Aika 43:10 (yht 3 km soutua, 150 punnerrusta, 3 km juoksua, 150 leukaa)

Minuutin parempi(jee! :D)  kuin helmikuussa, jolloin ensimmäisen kerran. Huh ja hei, ihan käsittämättömän raju töräys.Hyvä oli käydä juoksut pinkomassa ulkona, kun aurinko taas paistoi täydellä vimmalla. Mut olipa taas välikuolema ja keräilyerät loppua kohti menossa. Loppuun asti silti uujee-meiningillä! Käsiin, erityisesti ojentajiin otti aika hyvin ja koko ukkoon.

Soutuareena.


Lopuksi mobbailua putkirullalla. Lihat auki, suihkuun mars ja kotia ja niin edelleen. Urheilu ja hikoilu on niin ehhanaa. Huomenna saatan jättää kädet rauhaan. :]

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Inspiraatiokuvat, kadotkaa! Ja kädet ehjiksi!

Löysin toisen linkittämän hyvän blogikirjoituksen.
Joku muukin on sitä mieltä! Tuollaiset kuvat ovat todella naurettavia ja typeriä ja mitä muuta kaikkea. Blogeissa turn off tulee joskus näistä typeristä kuvaliitteistä ja niiden typeristä kuvateksteistä. Hus, hus! Todella paljon suurempi huolenaihe on se, että jotkut todella kuvittelevat, että esimerkiksi luovuttaminen kivun yltyessä on väärin ja heikkoutta. Tähän uhoamiseen valitettavasti syyllistyy moni suomalainen crossfit-sali jo sivujensakin mukaan, kuten cf-touhuissa ylipäätään on sitä moukkamaista uhoamista(minäkin varmasti joskus, mutta skabaan ainoastaan itseni voittaakseni tai piiskaamiseksi ja olen riittävän iso poika luovuttamaankin).

Oksentaminen ei ole hienoa, ei mikään uroteko tai saavutus kovasta treenistä. Se on ällöttävää ja siihen ei pidä pyrkiä. Jos juoksemisen aikana tulee viiltävä kipu, silloin juoksu lopetaan toviksi eikä ainakaan jatketa yhtä terhaakkaasti. Nämä jutut on ihan simppeleitä joillekin, mutta toisinaan fitnessurpoille tavoite, johon pyrkiä. Todellako pitää sattua ja se on tavoite, kun nostetaan 100047 toistoa 110002 kilon painoja? Äärirajoille meno on jees, itseään saa ja pitää koetella mikäli siltä tuntuu, mutta on pelkästään typerää vetää överiksi.

Sama koskee spedejä, jotka nimittävät lepopäiviä laiskottelupäiviksi tai julkipiiskaavat itseään laiskoiksi, jos ovat nostaneet vain neljän kilon kahvakuulaa 12 kilon sijaan tai kävelleet hölkkäämisen sijaan. Argh!

Eräs ällöttävä tapa ja luulo erityisesti joillakin crossfittaajilla on, että kädet pitää saada rikki ja iho rullalle keinolla millä hyvänsä. Just pari päivää sitten painepesurilla pestiin kaverin salilla painonnostotangoista ja kahvakuulista kuivunutta verta hiiteen, kun jotkut epelit ovat riuhtoneet ilman kämmensuojia tai käsineitä rautaa tai leuanvetoja. Sitten otetaan kuvia verta tihkuvista käsistä ja laitetaan niitä johonkin feispuukkiin, että katsokaa miten khuulia! Ei todellakaan ole. Toisten huomioimista olisi ainakin putsata jälkensä. Sopii myös miettiä, olisiko miellyttävää syödä leipurin tekemää leipää, joka on vaivattu sisäkämmenet haavoilla iho repaleisena. Käsien suojaaminen on helppoa ja halpaa. Mutta ei tietty voi, jos olettaa miten on saavutettu uusi etappi harrastuksessa, kun iho on vereslihalla. Hyh.

Ugh. Helepotti. :]

tiistai 10. syyskuuta 2013

Juoskaa lapset, juoskaa!

Ravia, hop hop.
Lapset tykkää juosta ja olla pöljöjä.
Juoksukiepin jälkeen 30 punnerrusta.
Ajat ylös.


10.9.2013
Ulkoilua kamelien kanssa, 4 kieppiä
900 m mäkipitoinen juoksu
30 push-up
20 v-sit ups

+
Puoli tuntia jumppaa. 

Hauskassa seurassa sopivassa syysiltapäivässä puolentoista tunnin sessiot. Kivaa. Ehkä pian alkaa kylmenemään, mutta tänään ei ollut vielä se päivä.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Perjantaina pestään papuja ja ihmetellään

Olin keskiviikkona Sampan kanssa Tukholmassa [cf-tuomari]kurssilla. Tietoa tuli pää täyteen eikä pää meinaa riittääkään. Kaiken online-setin jälkeen oli ihan hyvä täydennys. Eiköhän se läpyskäkin sieltä saavu pian kotiin jolloin kaikki on suloisen virallista ja voidaan tähdätä kohti kakkostasoa.
 
Ei oppi ojaan kaada.

Ei ole salaisuus se, että haeskelen kotikunnastani sopivaa hallia, jotta voisin perustaa jonkinlaisen sporttisentterin. Tai vaikka sporttileftin tai -raitin, "suuntaumuksena" tietysti crossfit. Asiakaspohjaa täällä päin Suomea riittäisi vaikka kuinka moneen boksiin, mutta sen näkee nyt sitten. Hyvät toimipaikat tai tarkoitukseen sopiva tila tuntuu olevan kiven alla. Lisäksi mulla on omat vaatimukseni paikan suhteen, kun en halua fiiniä kiiltevää uutta paikkaa tai naapuriin mitään leidilain-jumppasalia, josta kuuluisi kirkumista ja aerobikkivetäjien kiekumista. Hrr. Karkottavaa! :D Toisaalta elämäni ei kaadu, vaikka jäisi ainoastaan haaveeksi tai muutoinkaan mikään ole siitä kiinni. Sopiva löytyy, jos sellainen eteen tulee.

Kävin tänään huvin ja urheilun vuoksi eräällä vantaalaisella kuntosalilla. Turismia ju nou. Jätän paikan nimen mainitsematta, mutta voi jössespösses mitä menoa.
Mieshenkilö, ilmeisesti personal raineri (tai joku muu maksullinen pölvästi) opettaa nuorelle naishenkilölle(kaikesta päätellen crossfittaaja) tempausta. Tangossa 45 kiloa! Mikä pässikkä. Naisella tekniikka aivan päin puuta ja tämä spedepasanen ei siihen mitenkään puuttunut, tuskinpa edes huomasi. Siitä vaan 45 kiloa nostetaan selällä ja jalat ja nilkat...ai vitsi kun teki pahaa katselu. Edesvastuutonta opettaa päin puuta! Kun aloitetaan nostamaan painoja, tanko on tyhjä tai pelkkä kilon punnus siinä. Hurjalta tuntuu katsella myös eri reeniblogeja, joissa ihmiset nostavat valtavia(tai pienempiäkin) painoja tekniikat päin peetä. Sitten ihmetellään, kun tulee selkä kipeäksi tai vielä pahempaa, loukkaannutaan pitkäksi aikaa. Crossfit-salien valmentajille soisi järkeä päähän, että oikeasti puututaan siihen, että tekniikka hiotaan ennen painojen lisäystä eikä kuunnella kitinää keneltäkään, että pitäisi saada 100 kiloa rautaa putkeen, vaikka olen peräti kaksi kertaa käynyt treenaamassa.

TEKNIIKKA KUNTOON!

tiistai 3. syyskuuta 2013

Kehon ikä

Kävin iltapäivällä kaverin teettämässä kehon ikä-testissä. Se olikin ihan kiinnostava juttu, vaikka olen tietenkin skepsis ry:n jäsen kaikessa diagnosoinneissa. Tällainen suunnilleen.
Homman loputtua sain tulosteen, jossa omat tulokseni seisoivat.
Siinä oli mm. tällaisia juttuja:

Kestävyys eli hapenottokyky: 74 ml/kg
Vatsat: 65 toistoa
Notkeus ja lihasvoima erinomainen
Äijän rasvapitoisuus 14,7 %
Jne jne. Kaverin mukaan kaikki sellaista mitä kuuluukin olla kaltaiselleni.

Lopuksi se itse tulos mikä mua kiinnosti: Ukon ikä 44 vuotta. Kehon ikä 28 vuotta.
Jee. Vanhuus on jossain tuolla ulkona vielä pitkään! :D

maanantai 2. syyskuuta 2013

Kun saapuu syys

niin sitten pistetään paksummat sukat jalkaan, paita päälle, lippis päähän, lenkkarit jalkaan ja baanalle. Housuja ei sovi unohtaa!

Elän ilmeisesti vielä maanviljelijäminän kalenterin mukaan. Syyskuussa oli puinnit ohi ja pojille talveksi sapuskat tallessa, oli aikaa itseminulle enempi. Syyskuussa monesti pidin varsinaisesta työstäni lomaa, hankin lomittajan ja lähdin maille muille riatloniharjoitusleirille viikoksi urheilemaan toisten hupsujen maailmalaisten kanssa. Silloin kaikki oli vaikeampaa, kuten niiden leirien löytyminen.Mutta silti kolmena vuonna kävin. Voi sitä uimisen ja juoksemisen määrää. Voisihan sitä kotonakin juosta ja uida ja pyöräillä, kuten tein, mutta mieluisampaa 30 asteen lämpötilassa välimerellisissä maisemissa kuin sadetuulessa päijäthämäläisellä maaseudulla.
Noh, syksy on silti kiva kaikesta kylmyydestä huolimatta ja kaikkeen tottuu, vaikka kesän loppuminen hetken tylsältä tuntuukin. Painot ja systeemit on nyt sisätiloissa autotallissa eli talvikausi heillä alkanut, vaikka kyllä pääsevät ulkoilemaan vielä monta kertaa. Tulee myös varmasti enemmän vietettyä aikaa halliboksilla ja sisäjuttuja muutenkin enempi. Eikä syksy tai kylmä ole muuta kuin pukeutumisjuttu.Tietty asennoituminenkin on osa sitä mulla. Räntäsateessa ensimmäiset minuutit on kuttumaista edetä, vaikka olisi miten hyvin pukeutunut. Vielä ei sada, syyskuu alkoi aurinkoisella meiningillä, koska se aurinko paistaa. Haa. Vielä joskus tikahdun tähän huimaan kykyyni päätellä asioita!

31.8.2013
Tabata something else
Push-ups (punnerrus) 8 x 20 sek.
Sit-ups (istumaannousu) 8 x 20 sek
Air squats (kyykky) 8 x 20 sek.
Pull-ups (leuanveto) 8 x 20 sek.

Tulos 423 toistoa
Oh shmack!
Saatoin olla hetken kuolipuollut. Kaikki tai ei mitään! Sunnuntaina lepo ja vain löntystelyä lasten ja koirien kanssa, kuten muinakin päivinä. Totaalikieltäytyminen ei sovi mulle. Eikä koirille tai tyttärelle.

2.9.2013
Nicole, 20 min amrap
400 m juoksu
max reps pull-ups

Tulos 6 kieppiä juoksua, 52 leukaa.

Tänäänkin oli kiva kirjuri laskemassa ja ynnäämässä. Kivaa, kun on, koska yksin esimerkiksi TSE on mahdotonta tehdä ilman, että joku on merkkaamassa ylös toistot.

Huomenna menen niinkin hupsuun juttuun kuin kehon ikä-testiin. Hierojani sai ylipuhuttua minut viime viikolla sellaiseen ja tietty suostuin, koska olen tosi helppo. Heppu tietää miten mua ärsyttää kaikki analysoinnit ja prosenttien mittaukset, mutta ehkä hän tahtoi saada aasiakkakseen vastentahtoisen keski-ikäisen jäärän... :]

torstai 29. elokuuta 2013

Maastopyörästä eroon

En ole mennyt mihinkään pyörän kanssa tänä vuonna yhtään paitsi kaksi kertaa. Enkä viimekään vuonna paitsi kerran. Viime vuoden alussa möin pois vähäisen käytön takia mun Trek fuel ex 8:n, ostin tilalle halvemman Trekin Wahoo 29er:n, mutta en vaan tarvitse pyörää lainkaan. Kiinnostus ei riitä, kun on muutakin tekemistä. Niinpä se pitää myydä pois, hyvä pyörä ansaitsee ajamista! Meinasin alkaa myymään nyt syksyllä, mutta en jaksakaan(ilmoitus oli Torifii-saitilla tämän päivän). Sain vastauksia peeaukisilta ikitinkijöiltä, jotka olettavat että pitää myydä alihintaan, koska on syksy ja pyöräkaupatkin myy alennusmyynnillä jotain jämäkappaleita.

En tietysti uuden hintaa oleta saavani, mutta mikäli laitan myynti-ilmoitukseen 330-350 euroa liki käyttämättömästä syykkelistä, saan todennäköisesti jotain satasen "tarjouksia". Ne pari besserwisserimäistä "ostajaa" ilmosivat ettei käytetystä saa uuden hintaa. Oh really? Niin en tajua sellaista käytöstä, että dissaamalla saataisi hyvä vuorovaikutus ja kauppatapahtuma onnistumaan. Uusia saa kaupasta, minulta saisi uudenveroisen yli 40 prosenttia edukkaammin. Pidän mieluummin itse kuin myyn jollekin ärsyttävälle yhtään mitään. Vai onko tämä hyvä tapa ottaa yhteyttä? Näitä ehti tulla kolme samantapaista tämän päivän aikana.

"Moron, sulla on tuos torissa myynnissä trekki maasturi.Oon valmis maksaan siitä 100 euroo jos on hyvässä kunnossa sekä se uutta vastaava..... ei noista käytetyistä maastureista voi oottaa saavansa uuden hintaa kun uutena niitä myydää kolmella sadalla et hiuka ylihintaa sulla....:) voisin tulla kattoo vaikka heti, saankos osotteen ?"

Ei todellakaan saanut osoitetta, mutta kehoituksen mennä ostamaan tuo sama pyörä jostain uutena 300 eurolla ja opettelemaan hieman paikallissijojen käyttöä. Se on torilla eikä torissa. Pöh! :D Ja ajatuspisteitä laitetaan kolme! Ei neljää! Ei viittä! Kolme! Ei sillä, että itse olisin vähääkään äidinkielen mestari, mutta jotain perusteita on luultavasti hallinnassa ja tuossa vastauksessa ärsytti kaikki muutenkin.

tiistai 27. elokuuta 2013

Auringossa

Kahden päivän lepo teki hyvää. Sain viikonloppuna kyynärpään ja ranteen välisen alueen kipeäksi, mutta ei mitään sellaista joka ei menisi lepuuttamisella ohi. Nyt se on mennyt ohi ja säätilat jatkavat suosimistaan ulkotöitä ja harrastuksia ajatellen. Tämä lämpö ja aurinko ei ehkä mene pois ikinä, jee! Menee joskus, mutta siihen asti los nauttimos kaikesta lämmöstä ja matalasta auringosta.

Aamulla kello 6 kävin parantamassa puolimaratonsoutuaikaa parilla minuutilla, uujea! 21,09 km aika 1 h 22 min 50 s, kun taannoin se oli 1 h 25 min. Jipaa!

Soutamisen ja huopaamisen jälkeen lähdin perheen kera vaimon vanhempien mökille auttamaan parissa jutussa. Syyshommien jälkeen käytiin ajelemassa veden päällä. Sitten takaisin kotiin ja muuta arkista.

Viiden kuukauden aikana vauva on viettänyt veden päällä aika paljon. Hän on tyytyväinen kaikkeen ollaan kunhan vain on jotakin liikettä tai vaikkei olisikaan tyttö on tyytyväinen elämäänsä! :D

lauantai 24. elokuuta 2013

Lauantaina pestiin letkuspedejä ja sinisiä



Fotot otti Lotta



Poliisit ja palomiehet tykkää joskus leikkiä toistensa kanssa ja kilpaillakin epävirallisesti, virallisesti yhteisiä miittejä ei taida edes olla. Epävirallisesti siten tänään kaverien kesken. Piti olla vain pienimuotoinen 10 ihmisen eli viiden parin skabat, mutta aamulla paikalla espoolaisella soramontulla ystäväni Anssin vaarin "takapihalla" olikin 16 jantteria. Koska crossfit eksakteine sääntöineen ei tietenkään voi olla ihan jokaisen hallussa, wodit oli sellaista perussettiä jota monenlaisessa voimailussa ja muussa duunaillaan.
Yhteensä viisi lajia, aikaa kului n. 4 tuntia siihen kun voittaja selvisi.

Wod 1 2 kierrosta, suoritus vuorotellen, painonnoston ajan toinen roikkuu tangossa
100 burpees
20 snatch (tempaus) 62 kg

Wod 2  2 kierrosta
osapuoli 1: 400 m juoksu renkaan kanssa
osapuoli 2: 400 m juoksu renkaan kanssa
osapuoli 1: 400 m juoksu renkaan kanssa
osapuoli 2: 400 m juoksu renkaan kanssa

Wod 3  2 kierrosta, suoritus vuorotellen
3 deadlift 160 kg
25 kbs 32 kg
30 pull-ups
50 box-jump 60 cm

Wod 4 2 kierrosta, vuorotellen, painonnoston ajan toinen roikkuu tangossa
4 hang clean(rive riipusta) 62 kg
5 shoulder press(pystypunnerrus) 62 kg
100 push-ups
40 sit-ups

Wod 5 1 kierros, suoritus vuorotellen, mutta juoksemaan sitten kimpassa
100 air squats
10 toes2bar
1000 m juoksu

Kaikista yhteisaika, voittaja se joka tuhrasi vähiten aikaa. Äherrysten väleihin jäi aikaa palautua ja vetää henkeä n. 15-30 min.

Ilmeestä päätellen siinä taisi käydä niin, että pariskunta Samiarto päihitti 14 muuta herraa, taakse jäi letkumestarit, savusukeltajat ja teiniskoudet. Wanhoissa niin vara parempi! :D

Armaani mun otti kuvatuksia, ainakin 200 fotoa ellei enempikin. Kiva kun hän jaksaa olla kiinnostunut mun touhuista.

Olipa hauska aamuiltapäivä! Kiva tavata pitkästä aikaa sellaisia joita ei ole moneen vuoteen ja muutoinkin, kilpailuvietti on yllättävän mukaansatempaava vietti.

Nälkä koko ajan. Aivan kuin olisin pohjaton kaivo. :] Söin aamupalaksi tänään puuroa ja koska se ei riittäisi päivän urheiluihin, keitin pastaa, lisäksi juustokastiketta ja kananmunia. Röyh. Toimiva setti polttoaineeksi ja kyllä jaksoi. Systeemien välillä imeskelin mustikkasoppaa suoraan purkista ja appelsiinimehua.

perjantai 23. elokuuta 2013

Juokseminen on kivaa

Kaikki muukin on kivaa, kuten todettua :D

Juoksemisen jälkeenkin on kivaa.

Arjen normalisoitua miltei ennalleen olen päässyt normaaleihin kuvioihin käsiksi. Ja jaloiksi ja niin päin pois. Parasta!

20.8.2013
Ylämäkialamäki 5 km
+
Jumppaa alamäessä tasamaalla hyvässä seurassa :]

21.8.2013
Nancy, 5 kieppiä
400 m juoksu
42,5 kg ohs x 15 (ohs=overhead squat=tempausvala)

(Yhteensä 2 km juoksua, 75 tempausta)

Aika 24:12

+ 50 boksihyppyä
+ venyyyyttely

22.8.2013
Rautaa muutama toisto kaikkia

Clean 80 kg, 90 kg, 110 kg
Squatclean 80 kg, 90 kg, 110 kg, 130 kg
Hang power clean 110 kg, 120 kg
Penkki 110 kg, 120 kg

Jotakin tuollaista taisi olla. Ei sillä kilomäärillä suurtakaan merkitystä ole, mutta sillä on, että tekniikka pysyy kunnossa eikä lähde leviämään. Kunpa salijormatkin muistaisi sen, säästyisi moni lihasrevähtymä tai pahempikin kun omia voimiaan ei yliarvioi.

+ tietty aamukymppi.

23.8.2013
Holleyman 30 toistoa
5 wall ball 9 kg
3 hspu
1 power clean 100 kg

Aika 20 min 10 s.

Vähän voisi harmittaa, kun nimiwodien ajat huonontuneet minuutin siitä kun viimeksi äherretty, mutta ei kuitenkaan :D

Vaimo oli kirjurina, minulla olisi mennyt laskut sekaisin. Kiitos hänelle.
Tällä viikolla en ole käynyt hallilla lainkaan, kun on ollut hyvät säät kaikelle ulkona himmailemiselle.

Viikonloppuna pienimuotoiset cf-skabat kaverien ja kollegain kesken pariotteluina. Voittajaparille mainetta ja gloriaa.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Olen minä vielä olemassa

Laiska päivittäjä, onneksi ei laiska liikkuja tai elelijä.
Viime viikosta tähän päivään olen juossut monta kymmentä kilometriä, uinut monesti, nostanut painavia, heilutellut kuulaa, hyppinyt ylös, pomppinut alas, pelannut futista, treenannut hyvässä seurassa, mutta eniten yksin, oppinut hyppäämään taaksepäin voltin(huvin vuooksi :D) ja levännyt hyvin.
Normaali arki täällä, huippua.

maanantai 19. elokuuta 2013

Älä roinaa

Ts. älä käytä kiellettyjä lääkkeitä tai sallittuja lääkkeitä väärin, steroideja, kasvuhormonia, mieshormonia, amfetamiinia, efedriiniä, kokaiinia tai muita huumeita. Ja kaikkea sellaista mitä en edes tiedä, kun en tiedä.

Se on tyhmää, väärin, kiellettyä, epäterveellistä ja joskus hengen vievää. Lisäksi pitkäaikainen käyttö tuo jännittäviä luonteenpiirteitä, kroppaan ja ruumiintoimintoihin epämiellyttäviä ja haitallisia muutoksia tai lisäyksiä.

Näin viime viikolla pillerikauppaa käytävän kuntosalilla X, muka huomaamattomasti, mutta näin kaiken, vaikkei nk. tavis olisi välttämättä mitään tajunnut.

Douppaus on tyhmää ja douppaaja on tyhmä.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Kilpaa sateen kanssa

13.8.2013
Juoksulenkki 13 km Tiinan, Marikan ja Jukan kanssa

Aika 1 h 2 min
 +
Kahvakuulailua edes taas samojen kanssa 30 min ja sitten kotia.

14.8.2013
Aamupäivälenkki 7 km

30 min

Iltapäivävesisadehölkkä ja mäkistarttailuja 1 h 26 min

Mäkijuokseminen on hienoa. Maastomäkijuoksu juurien seassa on sellaista myös. Ja muuten vaan juokseminen. Loikkahyppeleminen siinä samalla toki. Ja kaikki sellainen muu hupailu. Välillä löytyy sopiva oksa jossa voi vetää muutaman leuan ja sitten taas jatkaa. Onneksi vähäiset määrät ihmisiä täällä päin ovat tottuneet siihen, että joku heppu pomppii ja menee välillä miten sattuu, vaikka vieressä olisi tie. Vesisateella saa harjoitettua mukavuusalueen ulkopuolista elämää, koska ensimmäiset minuutit ennen kuin on kunnolla kastuu, tuntuu ärsyttäviltä. On inhottavaa kuinka vesipisarat tippuvat päänahkaan ja elävät siellä omaa elämää ennen hiuksiin imeytymistä. Sitten kun on kunnolla kastunut ei tee enää mitään mikään.

Suunnon mukaan iltapäivän reitti piti sisällään 33 minuuttia vastamäessä juoksemista, 25 minuuttia normaalilla tasamaalla hölkkäämistä ja loppu erinäistä kiemuraa ja laskua ja pienempää nousua. Tykkään mun sykemittarista. Se on paras kaikista mittareista ikinä.

Juoksua sademetsätiellä. Välillä meinasi paistaa aurinko.

Yökkönen olisi halunnut mukaan.
Mulla oli vaimon puhelin vahingossa kamerana mukana, mutta en sillä halua kuvailla mitään. Tai osaa ajatella, että voisin ottaa kuvia. Pitäisi olla oma, mutta omasta luurista on se hankalasti rikki ja koska luuri muuten toimii täydellisesti, en kameran takia ala puhelinta vaihtamaan. Tärkeintä on meno ja tekeminen eikä fotoilut! :] Periaatteita miehellä täytyy olla...

Kotigymiä täytyy alkaa pikku hiljaa virittelemään talvikautta varten. Huoks.