torstai 21. elokuuta 2014

Sekal.


Ampittini meni jumiin, kliks ja sekatööt kokonaan, laitoin huoltoon. Takaisin sain uuden aparaatin.
Pirkanmaa on hyvä paikka. Hyvät reenit, sukulaismiittiä ja oloa ja kaunis päiväkin taas oli. 


Mikä parasta, löysin vihdoin ja viimein juoksukengät. Tampereellisesta poistuessani ennen kotitielle vääntymistä kävin Tammiston Xxl-puljussa. Siellä he, edukkaat ja varmaan taas pärjään vuoden. En edes koittanut kunnolla, pääasia että sopii eikä purista. Alkoi vähän eli paljon tympimään maastojuoksulenkkareilla pistellä menemään kovalla alustalla ja se kun en meinannut löytää lenkkareita mistään. Siro 46-48 on tyhmä jalkakoko vaikka tykkäänkin jaloistani. Siitä en että usein on tuuria tossujen löytyminen.

maanantai 18. elokuuta 2014

Sunnuntaina paita pysyi päällä


Snatch pull+snatch+overhead squat (en tiedä mistä toi musta palkki tuli, hämärä)

17.8.2014
Painavien siirtelyä tunti

+

Barbara 5 kierrosta (3 min lepo kierrosten välissä)
30 pushups
40 sit-ups
50 air squats
20 pull-ups

1. 2:15
2. 3:21
3. 2:15
4. 3:40
5. 2:59

Hyvä oli!

----

Reilu vuosi sitten äitini kävi crossfit On ramp-kurssin Tampereella ja harrastellut siitä saakka enempi tai vähempi muiden lajiensa ohessa. Eilen isäni kertoi ilmoittautuneensa crossfit Jyväskylän on ramppiin. Heh, perhe on pahin. :]

perjantai 15. elokuuta 2014

Perjantaista juNppaa


Dippiä (20, 30, 40 ja)50 kg(x 10) bonuksella & muscle ups & bar muscle ups

Ja siellä kaikilla oli taas kovin mukavaa.

torstai 14. elokuuta 2014

Hei torstai!



Viikon käsisairasbreikin jälkeen käsien suonisto innostui rautanosteludreenien jälkeen. :D

----

Mulla on ollut ilmeisesti jokin riisi, joka on vaikuttanut kaikkeen. Siis ei ollenkaan kaikkeen vaan lähinnä tämän blogin ylläpitämiseen. "Voiko pitää treeniblogia jos ei ole tavoitteita?" oli se mitä vissiin olen miettinyt. Kun eihän mulla ole eikä tule. Tai siis joo, totta hitsissä on tavoite. Pysyä kunnossa vielä seuraavat 55 vuotta, voida hyvin, tehdä asioita joista olen tykännyt aina. 100-vuotiaana voin ehkä ottaa hieman löysemmin. On tietty tavoitteena mitattaviakin asioita, mutta ns. mitään oikeita ei ikinä. Kuten kilpailemiset sun muut. Jonkun muun juttuja ne, mulle tärkeämpi jokin muu eli kaikki liikkuminen. Oli se mitattavaa tai ei. En ehkä osaa suhtautua "vakavasti" siihen, että pitäisi joka helmetin mave- tai kyykkytulos tai juoksuaika dumpata maailmalle, pääasia että tiedän itse aina ei ole sekään. Kaikki hällävälistisyys saattaa johtua vain siitä, että urheilu ja liikunta on ollut yli 40 vuotta päivittäistä. 
Blogi silti on ja pysyy(en ole mikään nainen joka poistaa ja aloittaa uusia blogeja kun "tulee se fiilis"), tiedän kesän upeudella olleen hiljaisuuden kanssa tekemistä. Kun on ollut lämmintä ja aikaa liikkua, himmailla ja muuta, ei sit löydy intoa läppärillä nahjustamiseen ja kännykällä blogaaminen on hidasta. Sitä paitsi hienoja asioita tapahtuu ja muuta vaikkei niistä ottaisi kuvaa tai törttäisi fiiliksiä eetteriin. Laiskan puhetta! :D
Hajatuksilla ei ole tekemistä minkään asian kanssa eikä tätäkään blogitekstiä ole tehty yhteistyössä minkään tahon kanssa ;]

torstai 7. elokuuta 2014

Turha mies

Ainaskin melkein.
Tällä paketoimisella pystyin vetämään alkuillan cf-reenit. 

Juoksua ja uimista tyhmä käsi ei ole estänyt eikä enää ole läheskään niin sairas mitä alkuviikosta, mutta vielä pitää jaksaa himmailla.
Mistähän mahtaa johtua, että on vähän alakuloisa olo jos on joku paikka kipeä? Vaikka pää ei ole irti tai muuta mullistavaa, silti maailmansurkeinparka-olo puskee olemaan? Hupsua. Tänäänkin joudin hyvin pitämään parin tunnin reenit ihmeisille ja tuli mullekin lämmin, kun säntäsin aina juoksemaan, istumaannousuihin ja boksihyppelöihin mukaan. Eli minulle tuli myös kelvollinen reeni, silti höh.

Viikonlopulle tai jo huomiselle on luvassa rouvan kanssa spurtti- ja intervalliharjootuksia kylän juoksuradalla. On aina kiva tehdä jotain kaksin, tosin epanat on mukana kuinkas muuten, mutta suht harvoin liikuskellaan yhdessä yhtä aikaa.

tiistai 5. elokuuta 2014

Perässä vedettävä kyynärpää




Tapahtui niinä päivinä(sunnuntaina), että ukko kompuroi sukelsi tipuruoat käsissä ja satutti käden. Aits. Eilen lääkärissä kuvattiin. ei mitään rikki, mutta luonnollisesti se ihan saakelin kipeä. Koska uintikausi on parhaimmillaan, on uitava, ojentajille parasta liikettä koko uimisjuttu. Ongelma vain on tuo pirun kipeä kyynärän pää, tuntuu kuin se putoaisi paikaltaan. Siispä se pitää sitoa loppumieheen kiinni! ;] Uiminen yhdellä ja puolella kädellä on kohtalaisen hidasta, mutta onnistuu. Juostakin voi, vaikka hassulta tuntuu sekin. Pääasia, ettei tarvitse olla paikallaan! Mihinkään voimallisempaan kädestä ei taida olla pariin päivään, koska jo pelkkä suoristaminen tuottaa tähtiä silmiin.